Mun Medellín-kiintiö alkaa olla suhteellisen täynnä. Monet pikkuasiat, kuten esimerkiksi täysin holtiton liikennekulttuuri ja ärsyttävä lässytysespanja, on alkaneet ärsyttää melkoisesti. Tässä on enemmänkin kyse kyllästymisen aiheuttamasta tunnereaktioista kuin kaupungin reaalisesta huononemisesta. Toisaalta, jos tätä mestaa ihan järjellä miettii, niin en minä täällä vois asua kovin kauaa. Mestahan on paikallisten mielestä galaktinen keskus, koko universumin napa, mutta siinä missä "Raahe on maailman paras kaupunki" sentään sisältää pientä itseironiaa, näille tämä Medellínin ylivertaisuus on kirkossa kuulutettu totuus. Minusta kyseessä on enemmänkin "pueblito en las montañas" eli pikkukylä vuoristossa. Kolmen miljoonan asukkaan kylää eristävä vuoristo on nimittäin sekä metafora, että oikeasti maantieteellinen este mm. kansainvälistymiselle ja avoimemmalle asenteelle ulkomaailmaa kohtaan.
Ei auta itku markkinoilla, vaan enemmänkin rahalla saa ja hevosella pääsee. Madventuresin Rikun sanoin, "pläni on tässä:"
Ensin teen vikan tentin perjantaina, näen kaverit läpi, juhlin viimeiset juhlat ja maanantaina 7.6. painelen New Yorkiin. NYCissä aion kiertää kaikki perusturistinähtävyydet, ottaa yleistä huumaa sivistyksen parissa olemisesta, ruokakulttuurista, ostaa pinon kirjoja sekä hengata täällä Kolumbiassa tapaamani American Boy Neilin kanssa, joka osannee näyttää kaupungista muutakin kuin vapauden patsaan ja empire state buildingin. Isossa omenassa on tarkoitus hengata n. puolitoista viikkoa, jonka jälkeen siirryn Bostoniin tapaamaan vanhaa kuomaani Amerikan Tomppaa. Tom vieraili siis viime kesänä Turussa, ja sitä aiemmin olen nähnyt häntä Berliinissä ja Norjassa(!). Kesäkuun lopulla, 21.6 laskeudun takas Kolumbiaan ja vietän täällä n. viikon, ehkä rannikolla. Kun viisumi uhkaa lakata kuun loppuun mennessä, pakenen maasta Ecuadoriin. Myös detour Panamaan olisi mahdollinen.
Ecuadorin suunnitelmat ovat vielä auki, mutta niihin kuuluu ehdottomasti surffaus ja yleinen levytys Montañitassa, mahdollinen vapaaehtoistyö ja myöhemmin Peruun beilaaminen. Peru ja siitä eteenpäin hommat on vielä suht auki. Ecuadorista pääsis tietenkin myös Galapagokselle, jossa on ruotsalaislähteiden mukaan aivan mahtavaa, mutta matka olisi suhteellisen kallis.
maanantai 31. toukokuuta 2010
keskiviikko 26. toukokuuta 2010
Täydestä menee kuin väärä raha!
Kävipä tässä viikko takaperin semmoinen temppu, että pankkiautomaatti oli syöttänyt minulle kouraan ihka aidon väärennetyn viiskymmentätonnisen. Kuvassa aito seteli väärennetyn rinnalla. Alempi väärempi. Kannoin setelin sitten pankkiin ja korvausta pitäisi tulla viikon sisään.
Muuten täällä alkaa olla jotenkin lopun ajan fiilikset päällä. Vanha kunnon sekopää hollantilaiskämppis Rutger tuli takaisin pariksi päiväksi viime perjantaina, ja viikonloppu meni hänen synttäreitä juhliessa. Kaveri pakkasi kamat kasaan ja paineli takaisin vanhalle mantereelle tänään. Mulla alkaa olla kouluhommat lähes pulkassa, joten mieli alkaa siirtyä reissailuun. Suunnitelma ei ole ihan vielä valmis, mutta katsotaan että mistä sitä kohta itsensä löytää.
tiistai 11. toukokuuta 2010
Kännykkäkuvia matkan varrelta
Matkapuhelimeen on tarttunut kevään aikana satunnaisia kuvia. Tässä saldoa.
"Päivän asu" (Mutta tämä nahkarotsi eroaa siitä kaikkien suomalaisten muotibloggarityttöjen mustasta vastaavasta. Valitettavasti tämä on vain kaupan omaisuutta.)
Tämä oli naapurin ovessa yksi päivä. "Tervetuloa takaisin kotiisi! Mikä ilo onkaan saada sinut taas kotiin. Toivottavasti sinulla on ollut hienoja hetkiä matkallasi. Lupaan myös, että täällä kotona sinulla tulee olemaan ihania ja unohtumattomia hetkiä. Olen ikävöinyt sinua liikaa, ja toivottavasti sinäkin minua. Rakastan sinua."Olen varma, että minunkin kotiovellani on tällainen kun palaan Suomeen ;-)
Ylioppilaskuntavaalit, joita varten yliopiston pääaukiolle on pystytetty teltta äänestyspisteineen. Lisäksi aktiivit lähestyivät feissarityyliin ja yrittivät pakottaa äänestämään. Myöhemmin telttaa ei myöskään voinut kiertää vaan sivureitit tukittiin nauhoilla. Hyvää aktiivisuutta!
EAFITin 50v-juhliin kuului oletettavasti henkilökunnalle järjestetty juhlalounas kampuksen keskusaukiolla.
lauantai 8. toukokuuta 2010
Haiku ryhmätöistä
Kirjoitin haikurunon ryhmätyön tekemisestä täällä "maan parhaassa yliopistossa":
Mitä järkeä,
kun näitä ei kiinnosta,
tehdä kunnolla.
Ei oikein jaksais ite panostaa hyvään akateemiseen tekstiin lähdeviitteineen jos täällä paikallisten mielestä wikipediasta kopsaaminen on riittävää. Ärrin purrin. Tai siis perkele.
kun näitä ei kiinnosta,
tehdä kunnolla.
perjantai 7. toukokuuta 2010
Kouluhommia
Viime aikoina taalla elo on ollut tammoista lupsakkaa arkea. Liikuntaa, opiskelua ja kevyita illanviettoja. Koulun osalta alkavat kurssien deadlinet painaa paalle nain lukukauden lahestyessa loppuaan ja niinpa olen nytkin koulun atk-luokassa tekemassa PP-esitelmaa. Piti alkaa tassa tehokkkuuspaissaan paivittamaan blogiakin, silla olen huomannut oman tyotehoni olevan noin 3x nopeampi paikallisiin verrattuna. Toisin sanoen teen n. kolme slidea siina ajassa missa kolumbialainen yhden. Tama on nyt toistunut parissa kolmessa eri ryhmatyossa. Omakehuputkeen voisin lisata viela, etta kaikki Turun kauppakorkeakoulussa nakemani opiskelijaesitelmat ovat olleet paljon taalla nakemiani parempia. Ihmiset taalla keskittyvat taysin epaoleellisiin seikkoihin, ainakin nain tylsan suomalaisen nakokulmasta. Ehka kyseessa onkin taas kulttuuriero. Mina kun olen saanut viime aikoina kuulla, etta olen aina todella vakava. Semmoisia morokolleja me suomalaiset vissiin olemme.
Paikallisten kunniaksi kehutaan taas vaihteeksi ystavallisyytta. Aamulla Internet-liittymaamme korjaamaan tulleelle kaverille kamppikseni Juan tarjoili mehua. Ei ehka Suomessa?
Suomi-fiilistelya on tullut hoidettua viime paivina mm. Zen Cafen ja Ultra Bran avulla. Muutenkin on vahan semmoinen olo, etta vois ihan hyvin kohta palata Suomeen. Tuleekohan sita vanhaksi kun alkaa tammoinen 6kk oleilu ulkomailla riittaa? Toisaalta tiedan, etta kun taasta tien paalle paasen, niin tulen siita nauttimaan. Alkaa siis viela innostuko/huolestuko, en palaa vasta kuin elokuulla. Tai noh, katsotaan miten tuo euron kurssi rymisee alas.. Saa nahda onko tassa kohta ostovoimaa matkustella taalla "halvassa" Etela-Amerikassa.
Hasta luego!
Paikallisten kunniaksi kehutaan taas vaihteeksi ystavallisyytta. Aamulla Internet-liittymaamme korjaamaan tulleelle kaverille kamppikseni Juan tarjoili mehua. Ei ehka Suomessa?
Suomi-fiilistelya on tullut hoidettua viime paivina mm. Zen Cafen ja Ultra Bran avulla. Muutenkin on vahan semmoinen olo, etta vois ihan hyvin kohta palata Suomeen. Tuleekohan sita vanhaksi kun alkaa tammoinen 6kk oleilu ulkomailla riittaa? Toisaalta tiedan, etta kun taasta tien paalle paasen, niin tulen siita nauttimaan. Alkaa siis viela innostuko/huolestuko, en palaa vasta kuin elokuulla. Tai noh, katsotaan miten tuo euron kurssi rymisee alas.. Saa nahda onko tassa kohta ostovoimaa matkustella taalla "halvassa" Etela-Amerikassa.
Hasta luego!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)

