Tulivuorten jälkeen suuntasin suoraan yöbussilla kohti viidakoita Lago Agrio -nimiseen kyään. Paikasta jatkettiin bussilla pari tuntia ja sitten joen rannasta moottoriveneellä toinen samanmoinen istuma Cuyabeno-jokea alas. Lopulta saavuttiin Samona Lodgeen. Paikan rauhallisuus oli ihan mieletöntä. Vaikka tietenkin elukat pitävät ääntä viidakossa todella paljon, varsinkin öisin, on se ääni niin kuitenkin rauhoittavan luonnollinen! Jokea pitkin ja etenkin rauhallisessa mustavetisessä laguunissa veneily toi mieleen Kuusamon mökin järviveneilyt Kitkan selällä. Oppaanamme toimi hieman intin alikersantti Määttää muistuttava hahmo. Sosiaalisilta taidoiltaan erittäin heikko, mutta luonnossa varsinainen taituri ja hauska virnuilija. Tältä kaverilta ei jäänyt otuksia huomaamatta, rispekt!
Otuspuolella tutkattiin anakondia, kaimaaneja ja tukku lintuja. Mahtavaa. Ohjelmaan kuului myös tutustuminen paikalliseen alkuperäisväestön kylään sekä heidän shamaaninsa temppuihin. Shamaani antoi meillekin semmoiset maistiaiset mukaan, että illan seremonia oli päätä huimaava. Tarkempia yksityiskohtia voi kysellä allekirjoittaneelta!
Kaiken kaikkiaan viidakko oli luonnonrauhansa - ja myös taas kerran mukavien matkatoverien - ansiosta yksi parhaista paikoista pitkään aikaan. Asiaan kuuluu luonnollisesti myös kaunein auringonnousu pitkään aikaan.
Täytynee kehua myös Quitossa sijaitsevaan CarpeDM-matkatoimiston omistajaa Paulia, joka järjestää avuliaasti hyviä toureja, säilöö matkatavaroita matkan aikana ja on muutenkin mahtavaa seuraa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti