Nyt on Suomessa tullut oltua jo yli kolme viikkoa. Paljon mahtavia hetkiä on tähän mahtunut. Heti lentokentällä oli kaverit vastassa ja sitten saunottiin lähes koko yö, aamulla vietettiin brunssia ja ihailtiin samalla Helsingin viimeisiä helteitä. Illalla lisää saunomista ja sitten seuraavana päivänä Lintsille. Mahtava kotiinpaluuviikonloppu kertakaikkiaan :-) Tosin parhaat kylvyt tuli otettua vasta viikon päästä Oulussa kun pääsi ihan puusaunaan..
Jotkut sanovat, että kotiin palatessa kulttuurishokki on jopa suurempi kuin ulkomailla ollessa. Enpä tiedä. Ausseista kotiin tullessa kaikki tuntui jotenkin ihmeelliseltä; "Siis häh? Puhuuko noi lapset Suomea? Tajutonta!", "Täh, miksi kaikki on niin hiljaa täällä bussissa?!" Toki nytkin Suomea katseli varsin ihailevin silmin, mutta mitään varsinaista shokkia ei ollut. Parin päivän jälkeen saapumisesta tuntuikin että asiat ovat kuin ennenkin ja matka tuntui heti todella kaukaiselta. Se täytynee sanoa, että kotiinpaluuta, ihan niin kuin matkalle lähtöäkin, romantisoi tai kauhistelee aina. Se on lopulta paljon arkisempaa kuin voisi kuvitella ja sitten yhtäkkiä ollaankin ihan eri kokemuspiirissä. Vaikka kronologisesti koko reissu on vielä lähimenneisyydessä, on se kokemuksellisesti niin eri maailmassa kuin Suomessa hengailu.
Suomi tuntuu toimivan joka asiassa hiton hyvin. Suihkujen lämmin vesi ja hyvä paine, wc-paperin pönttöön heittämisen mahdollistava tehokas viemäröinti ja tietenkin ruisleipä ovat näitä arjen pieniä iloja.. Negatiivisia fiiliksiä herättää lähinnä suomalainen yöelämä, juuri niin kuin muistaakseni Ausseistakin tullessa. Kyllä nuo perusyökerhot vaan on normaaliviikonloppuina aika kammottavia. Opiskelijabileet on tietenkin ihan eri asia.
Tatu Nordbackin sanoin: poika lähti vaihtoon, mies tuli takaisin. (johtuen viiksistä ja parrasta)
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti