Suomalaisia haukutaan aina viinanpersoiksi, mutta kyllä nämä kolumbialaisten juomatavat ovat lähellä sitsikulttuuria. Paikalliset tykkäävät ryystää aguardiente-tulilientä, 29% vahvuista koko kansan suosikkia, joka ostetaan aina porukassa baarista. Tapoihin kuuluu myös sen tarjoaminen loputtomalla syötöllä. Monesti kun yrittää illalla jossain krouvissa tuttujen kanssa istuessa sanoa, että ei nyt tee mieli juoda, niin sitä shottilasia (joka toki on vain 2 cl kokoinen) tungetaan nenän eteen amerikkalaisen salaisen palvelun kuulustelijan periksiantamattomuudella, niin että jossain vaiheessa isokin mies murtuu. Toki juominen ei ole yhtä humalahakuista ja kännikaloja ei kaduilla näy, mutta tuo etanolin tarjoaminen/tyrkyttäminen vastaa kyllä ihan hyvin suomalaista "mikset nää juo?!" -tyyliä.
Minähän toki tarkkailen tämmöisiä viinamäen tilanteita vain objektiivisesti sivusta, sillä joka arkiaamu kahdeksalta tai KUUDELTA (kyllä vaan, aamukuudelta!) alkava koulu ja espanjan- sekä englanninkieliset läksyt urheilun kera pitävät Raahen miehen kiireisenä.
Tänään iltapäivästä lähdetään yliopiston vaihtareille (niin ulkomaisille kuin muista kolumbialaisista yliopistoista tulleillekin) järjestämälle kaupunkikierrokselle. Muuten täällä kyllä vaihtareille järjestetty toiminta (eli ei mitään) kalpenee Turun ESN:n ja TuKY ry:n rinnalla.
Muissa uutisissa: tuo judon brown beltti kämppis tykkää vielä laittaa ruokaakin. Tässähän tuntee olevansa hyvässä seurassa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti